”Tonttikilpailut käyvät osallistujille kalliiksi”

Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen

Tontinluovutuskilpailuista on tullut monessa kaupungissa yksi kaavoituksen ja tontinluovutuksen yleinen työkalu ja kun halutaan tehdä kerralla valmiita, koko korttelin kaavoja, kilpailussa edellytetään useamman toimijan konsortiota.

– Se on raskas prosessi meille toimijoille, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen sanoo.

– Jos me osallistumme tontinluovutuskilpailuun neljän toimijan konsortiolla ja kisassa on yhteensä kymmenen osallistujaa, niin 40 toimijaa on kisassa mukana. Ne kaikki käyttävät ehdotukseensa satoja työtunteja ja kymmeniä tuhansia euroja, Kankainen laskeskelee.

– Kuitenkin vain yksi ehdotus voi kilpailun voittaa ja se konsortio on tyytyväinen, mutta muut eivät saa mitään. Vuosittain yksi toimija voi olla mukana 5–6 kilpailussa ja saattaa voittaa yhden – tai ei mitään. Pienillä toimijoilla ei edes ole mahdollisuutta osallistua useampaan kilpailuun vuoden aikana. Vaikka kilpailun osallistujat valitaan tasapuolisesti, ei tällainen toiminta ole yhteiskunnan kannalta tehokkain tapa kehittää asioita, Kankainen toteaa.

Kumppanuuskaavoitus kannattaa

Esa Kankainen liputtaa vahvasti kumppanuuskaavoituksen puolesta.

– Paras lopputulos saadaan, kun yhteistyössä ovat mukana sekä kaavoittaja, rakennuttaja, urakoitsija että mahdollisuuksien mukaan asukkaiden edustajat, ja kaikki haluavat tosissaan edistää asiaa. Myös kaupallisia toimijoita on hyvä ottaa mukaan. Kokonaisuutta on parempi miettiä yhdessä kuin yksin.

Kankainen muistuttaa, että kaavoitus on edelleen todella hidasta.

– Kaavoittajilla on pula resursseista. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla isot hankkeet sitovat resursseja ja pienemmät hankkeet eivät etene. Espoossa esimerkiksi Suurpelto, Finnoo ja Kivenlahti ovat kovasti kehittymässä. Kaavoitus kuitenkin kestää vuosia ja sinä aikana niin toiveet, tarpeet kuin suhdanteetkin ehtivät muuttua.

– Meillä on nyt pääosa kaavoista korttelikaavoja, ja niissä kumppanuus toimii hyvin. Kun suunnitellaan samaan kortteliin vapaata ja tuettua vuokra-asumista, asumisoikeutta sekä omistusasumista, niin alueen monipuolisuus ja yhteisöllisyys toteutuvat. Näin toimitaankin jo usein. Meilläkin on hyviä kokemuksia muun muassa Helsingin Jätkäsaaresta ja Sompasaaresta. Ennen rakennettiin korttelia tontti kerrallaan ilman, että keskusteltiin kenenkään kanssa. Onneksi se aika on jo ohi.

Kuvan lähde: Asuntosäätiö.

Edellinen artikkeliPohjola Rakennus ja S-Pankin asuntorahasto ovat tehneet kaupat 161 asunnosta Tampereella ja Nokialla
Seuraava artikkelieQ:lle asuinkerrostalo Bonavan Sitadelli-kortteliin Vuosaaressa