– Ottaen huomioon, miten radikaali vaikutus EU taksonomialla tulee olemaan institutionaalisten sijoittajien käyttäytymiseen, Suomessa on käyty asiasta keskustelua ihmeen vähän. Vasta nyt on viitteitä siitä, että asiaa on tiedostettu, toteaa CEO Janne Vaula Premicosta.
Euroopan unionin kestävän rahoituksen uusi taksonomia-asetus on jatkoa vuosien 2018 ja 2019 direktiiveille, jotka velvoittivat suuret yritykset raportoimaan julkisesti ESG-toimistaan. Se tuo yhteiset kriteerit vastuullisen liiketoiminnan määrittelyyn melkein kaikille yhteiskunnan sektoreille.
– Kiinteistö- ja rakennusala merkittävänä CO2-päästöjen tuottajana ei välty taksonomian vaikutuksilta. Perusajatuksena on, että sijoittajat voivat jatkossa rankata yritykset ja potentiaaliset sijoituskohteet helposti ekologiseen paremmuusjärjestykseen. Käytännössä sekä regulaatio ja toisaalta sijoittajilta tuleva paine pakottavat rakennusalan muuttamaan toimintaansa ekologisempaan ja vastuullisempaan suuntaan, Vaula toteaa.
Suomen asuntomarkkina kiinnostaa kansainvälisiä toimijoita entistä enemmän. Vaulan mukaan vuonna 2019 tehtiin ammattimaisten toimijoiden toimesta noin 1,6 miljardin edestä asuntotransaktioita ja ulkomaalaisten sijoittajien osuus tästä oli yli puolet, kun se esimerkiksi vielä 2015 oli neljä prosenttia. Tällä hetkellä ulkomaalaisten sijoittajien omistuksessa on noin 20 000 vuokra-asuntoa.
Miten käy Suomen?
EU taksonomian myötä tulevaisuudessa Vaulan mukaan varsinkin suuret institutionaaliset sijoittajat edellyttävät kiinteistösijoitustensa täyttävän tietyt vastuullisen sijoittamisen normit.
– Kiinteistön tulee olla energiatehokas, sähkö- ja lämpöenergia tuotettu uusiutuvalla energialla, veden kulutuksen seuranta tarkkaa, rakennusaikainen hiilijalanjälki minimoitu ja hiilineutraali käytönaika sekä jonkinlainen sertifiointi, esimerkiksi BREEAM, tulevat olemaan vaatimuksena.
– Mahdollisesti joidenkin sijoittajien oma ESG-politiikka ei tulevaisuudessa edes salli sijoittamista ns. brown assetteihin, mikä johtaa tämäntyyppisten kiinteistöjen arvon laskuun.
– Suomen tavoite olla maailman ensimmäinen hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035–15 vuotta ennen EU:n omaa tavoitetta on erittäin kunnianhimoinen, mutta saattaa muodostua meille kilpailueduksi kansainvälisten sijoittajien näkökulmasta. On selvää, että Suomen omat kansalliset tavoitteet tulevat voimakkaasti heijastumaan myös rakentamiseen ja sitä kautta asuntomarkkinaan, eikä Suomella näin ollen tule olemaan vaikeuksia pärjätä kansainvälisessä vertailussa, Vaula sanoo.
– Haasteena tulee olemaan miten tunnistaa toimija, joka oikeasti täyttää sijoittajan asettamat vastuullisuuskriteerit niistä toimijoista, jotka väittävät täyttävänsä ne, mutta eivät todellisuudessa täytä. Käytännössä kaikilla suurimmilla institutionaalisilla sijoittajilla on omat ESG-analyytikot, joiden tehtävänä on varmistaa, että toimija täyttää sijoittajan asettamat kriteerit ja regulaation vaatimukset.
