Vaikka kaupungistuminen jatkuu, suuret kaupungit ovat pandemian aiheuttaman globaalin shokin polttopisteessä. Tämä ilmenee Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet -rapotista, jonka on toimittanut Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI kumppaniensa RAKLIn, Hypon, Kuntaliiton ja Kuntarahoituksen kanssa.
Raportin mukaan kriisistä ulospääsy vaatii nopeita kaupunkipoliittisia toimia. Kaupunkien tulee nousta ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiksi, panostaa rakennuskannan kiertotalouden joustavuuteen ja torjua asuinalueiden polarisaatiota.
Menestyäkseen Suomi tarvitsee jatkossakin vetovoimaisia kaupunkeja kehityksen vetureiksi.
– Uuden kaupunkipolitiikan keskiössä ovat kansalaiset ja yritykset. Kaupunkien ja valtiovallan tehtävänä on mahdollistaa, ohjata ja sopivasti resursoida. Koronapandemian jälkihoito tarkoittaa loikkaa sääntöviidakosta mahdollistamiseen, toteaa johtava asiantuntija Veera Mustonen MDI:stä.
Kaupunkipolitiikkaa terävöitettävä
Asiantuntijaryhmä esittää kaupunkipolitiikkaa terävöittämään neljä teesiä:
- Kaupungit ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiksi. 2. Rakennuskannan käyttöön lisää joustavuutta. 3.Asuinalueiden polarisaatio on estettävä. 4. Suurten kaupunkien tehtävänä on toimia kansainvälisesti vetovoimaisina innovatiivisen yritystoiminnan kasvualustoina.
Kaupunkien omien toimien lisäksi toiveet yhä laadukkaammista elinympäristöistä ja omaleimaisista kaupunginosista edellyttävät kuitenkin myös yritysten ja kansalaisyhteiskunnan laajaa osallistumista kehittämiseen.
Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet -raportti julkistettiin 30.3.2021.
Kuvan lähde: Mall of Tripla.
