Talven erityispiirre kiinteistömarkkinassa on kaksoiskierre, jossa samanaikaisesti sijoituskiinteistöjen kysyntä vahvistuu, mutta uusien rakentaminen hiipuu. Tämä käy ilmi Investros House Oyj:n 25.1. julkaisemasta Investors View -katsauksesta.
Sijoittajakysyntä vahvistuu, kun kevätkesällä 2020 pohtimaan vetäytyneet koti- ja ulkomaiset kiinteistösijoittajat syksyllä palasivat sijoitusmarkkinaan. Monet toimijat ovat pyrkineet lisäämään sijoituksiaan syksyn ja talven aikana. Nollakorojen ympäristössä kiinteistösijoitukset ovat kiinnostavia.
Katsauksen mukaan tarjonnassa on kapeikkoja eivätkä kaikki ole löytäneet haluamiaan sijoitusvolyymejä. Markkina on lämmennyt. Samanaikaisesti rakentaminen laskee jyrkästi.
RT:n ennusteen mukaan ollaan menossa lähelle finanssikriisin pohjalukuja. Rakentamista jarruttaa muun muassa rakennusaikaisen rahoituksen kiristyminen ilmeisesti regulaation vaikutuksesta. Asuntorakentamista rajoittaa myös sen raju verotus – uuden asunnon hinnassa on eri arvioiden mukaan 40-45 % eri veroja, joista suurin alv.
Asuntorakentamisessa hinta- ja vero-ongelma
– Kiinteistömarkkinan kaksoiskierre on totta. Kiinteistöjen sijoituskysyntä kasvaa, mutta rakentaminen ei kykene seuraamaan perässä. Paradoksaaliselta vaikuttavan kaksoiskierteen takana on rationaalinen logiikka. Uskon, että rahoituksellinen rajoite aikaa myötä korjautuu –finanssimaailma on taitava keksimään ratkaisuja, Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen sanoo.
– Asuntorakentamisen hinta- ja vero-ongelma on sen sijaan rakenteellinen. Nyt asuntotuotantoa verotetaan rajusti ja samanaikaisesti asuntojen hinnat –ja vuokrat –maksetaan korkeasti verotetuilla tuloilla. Samalla asumisen tuet kasvavat. On luotu lähes kyltymätön tuki-vero -aparaatti, joka tuo ikävästi mieleen tarinan valon kantamisesta säkillä tupaan.
– Olenkin ehdottanut taloudellisen aktiviteetin eli asuntotuotannon verotuksen kevennystä ja vastaavasti elinkaaren haittaverojen kasvattamista, jotta ehdotukseni olisi veroneutraali. Ehdotus tukisi sekä kasvua että siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, Petri Roinen sanoo.
