Ilmastonmuutos tuo meille pohjolaan entistä lämpimämpiä kesiä, ja pitkät hellejaksot tulevat yleistymään seuraavien vuosikymmenten aikana.
Uusien asuinkerrostalo- ja koulurakennusten suunnittelussa tähän todellisuuteen ei ole riittävästi herätty. Tämä johtaa pahimmillaan rakennusten ylilämpöpommin räjähdykseen jo lähitulevaisuudessa – hikeä pukkaa, eikä viilennystä ole.
Tänä päivänä rakennettavat talot suunnitellaan ja mitoitetaan tekniseltä käyttöiältään vähintään 50 vuodelle. Sen sijaan talotekniikan suunnittelussa ja erityisesti jäähdytyksen tarpeen arvioinnissa nojataan usein vielä historiatietoon, eikä ilmastonmuutoksen tulevaisuuden riskejä ja vaikutuksia oteta yleensä lainkaan huomioon.
Jo nyt lämpiminä kevät- ja kesäpäivinä hikoillaan monissa uusissa asunnoissa ja kouluissa, kun sisälämpötilat nousevat sallittuihin maksimilukemiin (asunnoissa 27–32 astetta ja kouluissa pysyvästi 26 astetta) tai niiden yli.
Rakennusten ylilämpenemisen aiheuttamat kuolemantapaukset ovat tällä hetkellä Suomessa noin 100 henkilöä vuodessa, tulevaisuudessa niiden arvioidaan moninkertaistuvan.
Hyväksi todettuja teknisiä ratkaisuja on tarjolla
Rakennusten käytön aikana voidaan tehdä korkeintaan ylilämpenemistä lieventäviä toimenpiteitä, kuten ikkunoiden aurinkosuojakalvotuksia tai viilentävien ilmalämpöpumppujen asennuksia.
Kuitenkin kustannustehokkainta, helpointa ja kaupunkikuvallisestikin järkevintä on huomioida potentiaaliset ongelmapaikat jo suunnitteluvaiheessa.
Viilennyksen toteuttamiseen eri rakennustyypeissä on jo vakiintuneita ja hyväksi todettuja ratkaisuja olemassa. Esimerkiksi keskitetty ilmanvaihdon tuloilman viilennys on useimmiten riittävä tapa asuin- ja opetusrakennuksissa.
Erityisesti maalämpökohteissa jäähdytysenergiaa on saatavissa lähes ilmaiseksi maapiiristä vapaajäähdytyksenä. Tämä pidentää myös maalämpökentän ikää, kun kaivoihin ladataan lämpöenergiaa kesäaikaan, eli kyseessä on win-win-ratkaisu.
Vielä kun yhdistetään aurinkosähköjärjestelmä mukaan kokonaisuuteen, saadaan kesäajan viilennysenergia tuotettua jopa täysin päästöttömästi ja omavaraisesti.
Muutos lähtee suunnittelusta
Tulevaisuuden ilmastoskenaarioiden mukaiset säädatat pitäisi ottaa järjestäen käyttöön lämpöolosuhteiden laskennassa ja suunnittelussa, kun viitataan esimerkiksi Sisäilmastoluokituksen tavoitetasoihin.
Itse Sisäilmastoluokitus ei määrittele käytettävää säädataa, joten hankkeiden tilaajilta vaaditaan aktiivisuutta tämän tiukemman vaatimuksen asettamiseksi.
Suunnitteluvaiheessa kasvavan viilennystarpeen huomiointi on entistä suuremmassa roolissa, joten hankkeissa on syytä olla mukana pätevä energia- ja elinkaarisuunnittelija jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Tällöin voidaan minimoida olosuhderiskien realisoituminen käyttöjaksolla ja välttyä investoimasta ali- tai ylimitoitettuihin ratkaisuihin.
Kirjoittajat osastopäällikkö Simo Skogberg ja tiimipäällikkö Sami Nevala työskentelevät Susteran Energia ja vastuullisuus -liiketoimintayksikössä.
Raksystems on nyt Sustera.
