Hiilijalanjäljen ohjaus osana uutta rakentamislakia astuu voimaan vuoden 2026 alusta. Sen myötä uudisrakennuksilta vaaditaan ilmastoselvitys. Lukumäärällisesti merkittävin ryhmä hankkeita jää silti yhä ilmastoselvityksen mukaisen lainsäädännön ohjauksen ulkopuolelle: korjaus- ja tilamuutoshankkeet.
Myös omistajien vaatimukset tiukentuvat
Peruskorjaushankkeissa saavutetaan poikkeuksetta uudisrakentamista merkittävästi parempi materiaalitehokkuus ja pienempi hiilijalanjälki. Tästä huolimatta myös niissä on paljon mahdollisuuksia yhä pienentää hiilijalanjälkeä ja huomioida kiertotalouden näkökulma nykyistä paremmin. Silti niiltä ei uudessa rakentamislaissa vaadita ilmastoselvitystä.
Samaan aikaan tarve tilaajien ohjauksen kehittämiselle ja raportoinnin parantamiselle kasvaa. Taksonomianmukaisuus, CSRD-raportointi ja tilaajien omat raportointivaateet kiristävät päästöjen ja materiaalinkäytön raportointivaatimuksia.
Tilamuutoshankkeiden haasteena lähtötietojen saatavuus
Laskennan kannalta peruskorjausten ja tilamuutosten haasteeksi on muodostunut luotettavien lähtötietojen saatavuus ja toisaalta lopullisten rakenne- ja materiaalivalintojen huomiointi hankkeessa. Laskenta on ollut työlästä ja siten liian aikaa vievää laajaan käyttöön.
Olemme Susteralla kehittäneet laskentapalvelun tilamuutosten ja korjausten hiilijalanjäljelle. Palvelu ratkaisee lähtötietojen koontihaasteen hyödyntämällä hankkeen laajuuteen perustuvaa lähtötietokaavaketta. Hankkeen laajuuden ja tyypin kautta saadaan arvioidut määrätiedot. Hanke tarkentaa niitä rakenneratkaisujen, materiaalivalintojen, korjausten ja tuotevalintojen perusteella.
Tilamuutosten hiilijalanjälkilaskennalla hanke saa kevyellä ja kustannustehokkaalla tavalla sekä ohjaavan laskennan että tuotevalintoihin perustuvan hankkeen lopullisen hiilijalanjäljen ja materiaalitehokkuuden tunnusluvut. Osana laskentaa tilamuutokselle lasketaan tuloksia selkeyttävä vertailutaso. Vertailutaso perustuu laajaan tilakorjaukseen, jossa uusitaan olemassa olevat kevyet rakenteet sekä talotekniikka merkittäviltä osin.
Korjaushankkeiden potentiaali ja ohjausvaikutus esille
Tilamuutoksen hiilijalanjäljen laskenta suoritetaan kahdessa vaiheessa.
Ohjaava laskenta perustuu hankkeen laajuuteen sekä tilamuutoksen suunniteltuun laajuuteen. Ohjaavassa laskennassa huomioidaan jo säästettävät rakenteet ja talotekniikka, päätetyt rakenneratkaisut sekä alustavat materiaalivalinnat. Ohjaava laskenta antaa hankkeen suunnittelun lähtötilanteen sekä päästöihin ja materiaalitehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden suuruuden. Tulosten suuruuden hahmottamiseksi tehdään vertailuratkaisun laskenta (uusiminen betonille).
Toteutuneen hiilijalanjäljen laskenta perustuu lopullisiin ratkaisuihin, tarkentuneisiin määriin ja valittuihin materiaaleihin. Se huomioi myös tuotekohtaiset ilmastoselvitykset (EPD) käytetyistä tuotteista. Malli mahdollistaa tarvittaessa myös nopeat päivitykset hankkeen ohjauksen aikana.
Tuloksena saadaan hankekohtaisesti todellisiin ratkaisuihin perustuva hiilijalanjälki sekä materiaalitehokkuuden tunnusluvut hankkeelle sekä nähdään hankkeen valintojen ja ratkaisujen vaikutus hankkeessa. Materiaalitehokkuuden tunnuslukuina esitetään uudelleenkäytettyjen, kierrätysmateriaalia sisältävien ja uusiutuvien materiaalien, rakennusosien ja kalusteiden massat hankkeessa. Luvut ovat suoraan hyödynnettävissä CSRD-raportoinnissa.
Korjaushankkeissa on potentiaalia kehittää hiilijalanjäljen ja materiaalitehokkuuden huomiointia sekä ohjata hankkeita kestävämpään ratkaisuun. Tätä hyödynnetään kuitenkin edelleen liian vähän. Pitäisikö asiaan tehdä muutos?
Kirjoittaja Timo Rintala työskentelee Senior Advisorina
Susteran Energia & Vastuullisuus -liiketoiminnassa.
[email protected]
+358 44 763 7764
