Direktiivin tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta ja päästöjä merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.
Johdanto
Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) tuli voimaan 28. toukokuuta 2024. Energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Direktiivin sisältö on varsin laaja, ja se tuo muutoksia sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin. Direktiivin toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä 29. toukokuuta 2026 mennessä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten direktiivi vaikuttaa uudis- ja korjausrakentamista koskeviin rakentamismääräyksiin, rakennusten energiatodistuksia koskevaan lakiin sekä automaatio- ja latauspistelakiin. Lisäksi kerromme esimerkkejä ratkaisuista, joiden avulla kiinteistöjohtamisen kumppani voi varmistaa, että energiatehokkuus tulee huomioiduksi kiinteistösalkussa ja kohteissa.
Energiatehokkuuden parantaminen
Direktiivi asettaa kunnianhimoisia tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta ja päästöjä merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Asuinrakennuksia ei kuitenkaan tarvitse remontoida pelkän energiatehokkuuden vuoksi. Direktiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden koko asuinrakennuskannan energiatehokkuuden täytyy parantua keskimääräisesti tietyn verran. Yksittäisille rakennuksille ei aseteta velvoitteita. Lisäksi velvoite energiatehokkuuden parantamisesta koskee jatkossakin tilannetta, jossa rakennusta ryhdytään korjaamaan muusta syystä. Muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuuden on oltava myöhemmin määriteltävää kynnysarvoa parempi vuosiin 2030 ja 2033 mennessä. Energiatehokkuuden parannuksia voidaan tehdä muiden korjausten yhteydessä, ja kaikki vuoden 2020 jälkeen tehdyt korjaukset otetaan huomioon.
Uudis- ja korjausrakentaminen
Uusien rakennusten on oltava jatkossa päästöttömiä. Direktiivin mukainen päästötön rakennus tarvitsee energiaa 10 prosenttia vähemmän kuin nykyiset lähes nollaenergiarakennukset. Näillä näkymin julkisten elinten omistuksessa olevien uusien rakennusten pitää olla päästöttömiä vuoden 2028 alusta lähtien ja kaikkien uusien rakennusten pitää olla päästöttömiä vuoden 2030 alusta lähtien. Uudisrakentamisessa painotetaan entistä enemmän energiatehokkaita ratkaisuja ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Korjausrakentamisessa puolestaan pyritään parantamaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta. Nykyiset vaatimukset päivitetään, minkä yhteydessä asetetaan uusia vaatimuksia, mikäli jotain täytyy direktiivin velvoittamana lisätä.
Automaatio- ja latauspistelaki
Uusi direktiivi edellyttää, että kaikkiin uusiin ja merkittävästi korjattaviin rakennuksiin asennetaan älykkäitä automaatiojärjestelmiä, jotka parantavat energiatehokkuutta. Lisäksi latauspisteiden määrää tulee lisätä, mikä tukee sähköajoneuvojen yleistymistä ja vähentää liikenteen päästöjä.
Rakennusten energiatodistukset
Direktiivi tulee muuttamaan rakennusten energiatodistuksia koskevia vaatimuksia. Tulevat tarkat muutokset ovat vielä auki, mutta esimerkiksi energiatehokkuus-asteikko tulee muuttumaan.
Kiinteistöjohtamisen kumppanilla merkittävä rooli energiatehokkuusdirektiivin tavoitteiden huomioimisessa
Kiinteistöjohtamisen kumppani on avainasemassa tuottaessaan kiinteistönomistajalle tietoa ja ratkaisuehdotuksia kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Yleisimmin energiatehokkuuden parantaminen tulee ajankohtaiseksi, kun kiinteistössä tehdään mahdollisia korjauksia ja muutoksia PTS:n näkökulmasta.
Energiakatselmusten tekeminen on yksi tärkeimmistä alkuvaiheen kartoitustoimenpiteistä, joiden pohjalta laaditaan tarkemmat suunnitelmat energiatehokkuuden parantamiseksi. Kiinteistöjohtamisen kumppani voi järjestää säännöllisiä energiakatselmuksia, joiden avulla tunnistetaan energiatehokkuuden parantamiskohteet. Hän voi myös varmistaa, että ne otetaan huomioon uusissa projekteissa ja saneerauksissa.
Kiinteistöjohtamisen kumppani voi myös edistää uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkopaneelien, tuulivoiman ja lämpöpumppujen, käyttöönottoa ja tehdä selvityksiä vaihtoehtojen vertailemiseksi. Hän voi myös auttaa asiakkaita hakemaan tukia ja avustuksia, jotka ovat saatavilla uusiutuvan energian investointeihin.
Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta ja säännöllinen raportointi asiakkaille on osa energiajohtamisen asiantuntijoiden työtä. Tämä auttaa asiakkaita ymmärtämään energiatehokkuuden parantamisen vaikutukset ja seuraamaan säästöjä.
Kouluttaminen ja tiedottaminen kuuluvat myös oleellisesti kiinteistöjohtamisen kumppanin tehtäväkenttään. Koulutusten ja tiedotustilaisuuksien avulla asiakkaille kerrotaan energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksista ja energiatehokkuuden parantamisen hyödyistä. Tämä lisää asiakkaiden tietoisuutta ja sitoutumista energiatehokkuustoimenpiteisiin.
Ammattimainen kiinteistöjohtamisen kumppani tekee yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten energiatehokkuusasiantuntijoiden, urakoitsijoiden ja viranomaisten kanssa varmistaakseen, että kiinteistöt täyttävät direktiivin vaatimukset. Verkostoituminen auttaa löytämään parhaita käytäntöjä ja innovatiivisia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi.
Yllä listattujen toimenpiteiden avulla kiinteistöjohtamisen kumppani voi merkittävästi edistää energiatehokkuusdirektiivin tavoitteiden saavuttamista ja parantaa asiakkaidensa kiinteistöjen energiatehokkuutta.
Yhteenveto
Uusi energiatehokkuusdirektiivi tuo mukanaan muutoksia, jotka vaikuttavat laajasti rakennusalaan ja energiatehokkuuteen liittyviin säädöksiin. Direktiivi toimeenpannaan kansallisilla säädöksillä. Uusia kansallisia säädöksiä täytyy noudattaa rakentamisessa vasta, kun ne ovat tulleet voimaan. Siihen saakka noudatetaan voimassa olevia säädöksiä.
Uudistettu direktiivi asettaa tiukemmat vaatimukset uusille rakennuksille ja saneeraushankkeille, korostaen energiatehokkaiden ratkaisujen tärkeyttä. Uusissa rakennusprojekteissa ja saneerauksissa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkopaneelien, tuulivoiman ja lämpöpumppujen, hyödyntämiseen.
Automaatio- ja latauspistelain, rakennusten energiatodistuksia koskevan lain sekä uudis- ja korjausrakentamista koskevien rakentamismääräysten muutokset edistävät energiatehokkuutta ja tukevat kestävää kehitystä. Rakennusten energiatehokkuuden parantumisesta hyötyvät sekä rakennusten omistajat että käyttäjät. Energiatehokkuuden parantaminen voi pienentää asumisen ja käytön kustannuksia, kun energiaa kuluu vähemmän.
Kirjoittaja Jussi From toimii Colliersilla Energiajohtamisen tiiminvetäjänä. Ole yhteydessä, mikäli haluat asiantuntijan näkemyksen kiinteistösalkun nykyisestä energiankulutuksesta sekä tiekartan kohti energiatehokkaampaa tulevaisuutta.
