Sähköajoneuvojen yleistyminen jatkaa liikkumisen ja kiinteistönhallinnan tarpeiden muuttamista Suomessa. Muutosta on vauhdittanut viime vuosina erityisesti EPBD eli energiatehokkuusdirektiivi ja sen myötä voimaan astunut laki. Lakia tullaan päivittämään jälleen vuonna 2026.
EPBD tiivistettynä
EPBD on lyhenne sanoista Energy Performance of Buildings Directive. Se on Euroopan unionin säädös, jonka tavoitteena on parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta EU:ssa. Suomessa EPBD:stä käytetään käännöstä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi.
EU on uudistanut energiatehokkuusdirektiiviä viime vuosina. Uudistettu direktiivi tuli voimaan 28.5.2024. Direktiivimuutoksen taustalla on EU:n 55-valmiuspaketti, joka tavoittelee EU:n päästöjen vähentämistä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
EU:n jäsenmaat soveltavat direktiiviä kansalliseen lainsäädäntöön. Suomessa direktiivin seurauksena astui voimaan laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä (733/2020).
Ympäristöministeriö vastaa Suomessa direktiivin toimeenpanosta. Ympäristöministeriön mukaan muutoksia on tarkoitus tehdä automaatio- ja latauspistelakiin, rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin sekä oletettavasti myös rakentamislakiin. Muutokset lainsäädäntöön on tehtävä 29.5.2026 mennessä.
Energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksen sähköautojen latauspisteisiin
Toukokuussa 2024 voimaan tullut energiatehokkuusdirektiivi toi määräyksiä niin latauspisteiden teknisille vaatimuksille kuin niiden määrälle.
Direktiivin toimeenpanoon on joustomahdollisuuksia, jotta jäsenmaat voivat mukauttaa säädökset paikallisiin olosuhteisiin ja kustannustehokkuuteen sopiviksi. Suomi soveltaa direktiivin vaatimuksia yleensä tiukasti ja pienillä joustoilla. On tärkeää huomioida, että kansallisia säädöksiä on pakko noudattaa vasta, kun ne on lyöty lukkoon.
Nykyinen laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä vaatii lisäksi, että uusissa ja laajasti peruskorjatuissa rakennuksissa on latauspistevalmius 1.1.2021 lähtien.
Kiinteistönomistajien on suunniteltava tarvittavat investoinnit, jotta ne täyttävät lain määräykset ja välttävät mahdolliset seuraamukset. Myös tulevia muutoksia kannattaa ennakoida. Latausinfra ei ole pelkkä tekninen lisäys kiinteistöön, vaan se voi vaikuttaa merkittävästi kiinteistön sähköverkon kapasiteettiin ja käyttöön. Latauspisteiden lisääminen voi vaatia sähköverkon kapasiteetin kasvattamista.
Hanke kannattaa aloittaa tarvekartoituksella
Susteran sähköautojen latauspaikkojen tarvekartoituksessa asiantuntija arvioi muun muassa kiinteistön sähköverkon kapasiteettia ja liittymän mitoitusta. Lisäksi selvitetään latauspaikkojen energiatarpeita ja mahdollisia toteutusvaihtoehtoja.
Tilaaja saa tarvekartoituksesta tiedon siitä, kuinka monta latauspaikkaa kiinteistöön voidaan asentaa nykyisillä resursseilla tai pienillä muutoksilla.
Tarvekartoitus voidaan suorittaa ennen ja jälkeen latauspisteiden asentamista. Kartoituksen tekeminen ennen rakentamiseen ryhtymistä on järkevää, koska se mahdollistaa kattavan suunnittelun ja ennaltaehkäisee mahdollisia ongelmia.
Mikäli latauspaikat on asennettu ennen selvitystä, tarkastaa asiantuntija latauspaikkojen sähköverkon latauspaikkojen toiminnan aikana.
Asiantuntijan hyödyntäminen tuo rahallisia säästöjä
Sähköautojen latauspaikkojen rakentamiseen kannatta ryhtyä asiantuntijan kanssa, sillä latausratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa on teknisiä, taloudellisia ja käytännön asioita, jotka vain alan asiantuntija osaa huomioida.
Asiantuntijat osaavat huomioida nykyiset latauspisteitä ja -valmiuksia koskevat määräykset ja tulevaisuuden suunnitelmat. Asiantuntija voi myös suunnitella latauspaikat skaalautuviksi. Tulevia latauspaikkoja varten voidaan asentaa esimerkiksi kaapelointivalmius, joka säästää merkittävästi rahaa latausverkon laajennuksessa.
Ennen kaikkea puolueettoman asiantuntijan palkkaaminen helpottaa kiinteistömanagerin työtä. Tarvekartoitus tarjoaa pohjan suunnittelulle, auttaa hallitsemaan kustannuksia ja riskejä sekä osaltaan varmistaa, että ratkaisut vastaavat käyttäjien tarpeita ja parantavat kiinteistön arvoa. Kartoitus helpottaa myös managerin yhteistyötä omistajien, vuokralaisten ja muiden sidosryhmien kanssa, mikä tekee projektista sujuvamman.
Sähköautot hallitsevat nyt henkilöautomarkkinaa
Trafin mukaan suurin osa ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli vuonna 2024 ladattavia. Aiemmin bensiinillä ja muilla polttonesteillä kulkevat ajoneuvot ovat hallinneet markkinaa.
Yrityksille kiinteistön latausratkaisut ovat erityisesti imagotekijä. Ne tuovat positiivista mainetta niin kaupan asiakkaiden kuin toimistovuokralaisten silmissä.
Kirjoittaja Tuomas Virtanen toimii Susteralla johtavana energia-asiantuntijana.
