Kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) lisää tiedonsaantia yritysten kestävyystoimista
Direktiivi laajentaa merkittävästi yritysten kestävyysraportointivelvoitteita ja asettaa vaatimuksia raportoinnin kattavuudelle ja laadulle. Mitä hyötyä CSRD sitten meille tarjoaa? Direktiivin myötä tiedonsaanti yritysten kestävyystoimista paranee ja yritysten kestävyysraporttien vertailukelpoisuus ja luotettavuus tehostuu. ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards) ovat raportointistandardeja, jotka määrittelevät tarkemmin, mitä tietoja yritysten on raportoitava ympäristöön, sosiaalisiin kysymyksiin ja hallintotapaan liittyen.
Keitä direktiivin raportointivelvoite koskee?
Ensimmäisenä on hyvä varmistua siitä, koskevatko uudet raportoinnin velvoitteet omaa yritystä ja mahdollisesti millä aikataululla. CSRD-direktiivin velvoitteet tulevat voimaan vaiheittain. Vuoden 2024 alusta raportointivelvoite koskee suuria pörssiyhtiöitä. Myöhemmin velvoitteet laajenevat koskemaan muita suuria yrityksiä. Lopulta raportointivelvoitteen piiriin kuuluvat kaikki listatut yritykset sekä jotkin EU:n ulkopuoliset suuryritykset.
Mistä lähteä liikkeelle? Kaksinkertainen olennaisuusarviointi on kestävyysraportoinnin perusta
ESRS-standardit eivät kerro tyhjentävästi, mitä tietoja kunkin yhtiön tulee raportoida. Kaksinkertainen olennaisuusarviointi vastaa tähän tarpeeseen ja on raportoinnin kulmakivi. Olennaisuusarvioinnista on hyvä lähteä liikkeelle, jotta tunnistetaan tiedot, jotka yrityksen tulee raportoida. Yritysten on arvioitava sekä niiden toiminnan vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan että kestävyyteen liittyvien asioiden vaikutukset yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn. Tämä lähestymistapa varmistaa, että yritykset huomioivat vaikutusten lisäksi riskit ja mahdollisuudet. Keskeinen osa olennaisuusarviointia on sidosryhmien näkemysten selvitys, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi kyselyitä, haastatteluita tai työpajoja hyödyntäen.
Kuiluanalyysin avulla tunnistetaan kehitettävät käytännöt ja kohdistetaan kehitystoimet tehokkaasti
Kun tiedossa on, mitä tietoja yritysten tulee raportoida kestävyysselvityksessään, on hyvä peilata näitä tietoja yrityksen olemassa oleviin tiedonkeruun ja -hallinnan käytäntöihin. Kuiluanalyysin avulla tunnistetaan kehitettävät käytännöt, ja sen tuloksena saadaan tilannekuva tiedonkeruun ja -hallinnan kokonaisuudesta.
Ensimmäiset kestävyysselvitykset julkaistaan vuoden 2025 alussa
Kestävyysselvitysten odotetaan tarjoavan entistä tarkempaa ja vertailukelpoisempaa tietoa yritysten kestävyystoimista. Selvityksiä odotetaan innolla, sillä ne tarjoavat arvokasta tietoa yrityksen toiminnasta. Ensimmäisten selvitysten julkaisu on askel kohti läpinäkyvämpää ja tasa-arvoisempaa liiketoimintaympäristöä.
Kirjoittaja Roosa Jaakkola työskentelee Senior Specialist -roolissa Colliers Finland Oy:ssä Vastuullisuuspalveluiden yksikössä. Lue lisää Colliersin vastuullisuuspalveluista.
