Suuren yrityksen energiakatselmukset – pakollinen paha vai rahanarvoista säästöä

Useimmilla suurilla yrityksillä on jälleen ensi vuonna edessä yrityksen energiakatselmuksen laatiminen. Neljän vuoden välein toteutettava katselmus tuli ensimmäisen kerran eteen vuoden 2015 lopulla. Tällä tavoin pyritään osaltaan varmistamaan Suomen sekä EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumista kiinteistösektorilla.

Keitä yrityksen energiakatselmusvelvoite koskee?

Suuren yrityksen energiakatselmus on tehtävä tietyin poikkeuksin yritysten, joissa on yli 250 työntekijää, tai joiden vuosiliikevaihto on yli 50 milj. euroa ja tase yli 43 milj. euroa. Voit käydä tutustumassa suuren yrityksen energiakatselmukseen Energiaviraston sivuilla: https://energiavirasto.fi/energiakatselmukset.

Energiansäästöihin kohdekatselmusten avulla

Osana yrityksen energiakatselmusta laaditaan kohdekatselmuksia, joissa selvitetään tarkemmin kiinteistön energiankulutusta, sen jakautumista ja säästöpotentiaalia. Energiaviraston mukaan aiemmin toteutettujen (2011–2022) katselmusten osalta säästöpotentiaalia löytyi sähköstä keskimäärin 17,4 %, lämmöstä ja polttoaineista 16,4 % ja vedestä 3,8 %, säästöpotentiaalia löytyy siis paljon.

Energiatehokkuuden edistämistä kiinteistöissä on edesauttanut viime aikoina se, että energian hinnat ovat kohonneet huimaa vauhtia. Viime viikkoina uutisissa on viestitty sähkön Spot-hintojen noususta ennätyksellisen korkeiksi. Myös maakaasun riittävyyshuolet Euroopassa ovat näkyneet kohonneina kaasun hintoina. Kaukolämmön hinnat ovat myös nousseet viimeisen vuoden aikana useissa kaukolämpöyhtiöissä, esimerkiksi Helen kertoi vasta hintojen korotuksesta. Helpotusta asiaan on tuskin tulossa myöskään EU:n suunnalta, jossa mietitään yhä tiukempia keinoja uusiutuvan energian osuuden lisäämiselle ja energiankäytön tehostamiselle. Mitä korkeammalle energian hinnat kohoavat, sitä kannattavammaksi kiinteistön energiankäytön tehostamistoimet muodostuvat.

Suomessa on paljon kiinteistöjä, joista löytyy energiankäytön tehostamispotentiaalia. Esimerkiksi huonoimpiin energiatodistusluokkiin (E, F ja G-luokat) kuuluvia kiinteistöjä on Energiatodistusrekisterissä paljon. Useimmissa näissä kiinteistöissä olisi myös paljon potentiaalia energiansäästön näkökulmasta. Huonoimpiin energiatodistusluokkiin kuuluvissa kiinteistöissä voi olla vielä lämmitysmuotona esimerkiksi öljylämmitys. Kohdekatselmuksissa esille tulleista toimenpiteistä E-lukuun voidaan vaikuttaa esimerkiksi lämmön talteenoton lisäämisellä, öljylämmitys- tai maakaasukohteissa lämmitysmuodon muuttamisella esimerkiksi maalämmöksi ja aurinkovoimaloiden lisäämisellä kiinteistöjen katoille.

Näkisin, että energiakustannusten lisäksi yhä tärkeämmäksi tekijäksi kiinteistötoimijoiden keskuudessa ovat nousseet viime aikoina myös CO2-päästöjen vähentäminen. Enää ei toteuteta vain muutaman vuoden takaisinmaksuajan investointeja, vaan kiinteistöjä tai koko kiinteistömassoja halutaan hiilineutraaleiksi ja investointeja perustellaan myös yhä enemmän päästövähennysten näkökulmasta.

Mistä kiinteistöjen säästöpotentiaali löytyy?

EcoRealissa on tehty viime vuosien aikana satoja energiakatselmuksia https://www.ecoreal.fi/palvelu/energiakatselmus-ja-pts/. Tekemissämme toimitilakiinteistöjen energiakatselmuksissa suurimmat energiankäytön tehostamispotentiaalit löytyvät useimmiten rakennusautomaatiosta, hukkalämpöjen hyödyntämisestä, valaistuksesta ja ilmanvaihdon tarpeenmukaistamisesta. Katselmuksen yhteydessä kannattaa huomioida myös se, että osasta toimitilapuolen kiinteistöjä puuttuu vielä keskitetty rakennusautomaatiojärjestelmä. Vuoden 2024 loppuun mennessä toimitilapuolen kiinteistöihin, joissa lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho ylittää 290 kilowattia, on hankittava keskitetty rakennusautomaatiojärjestelmä.

Asuntopuolella suurimmaksi yksittäiseksi kulueräksi muodostuu useimmiten lämmitys. Näin ollen säästöä tuovat muun muassa älykäs lämmönsäätö, vesivirtaamien pienentäminen, lämmitysverkoston tasapainottaminen ja lämmön talteenoton lisääminen.

Uusiutuvan energian tuotantoa tarkastellaan myös yhä useammin kiinteistöjen osalta. Mikäli kiinteistössä on lämmitysmuotona maakaasu tai öljy, tällöin siirtyminen vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen käyttöön maksaa itsensä takaisin suhteellisen nopeasti. Energian hintojen nousun ja tiukkojen hiilineutraalisuustavoitteiden myötä kuitenkin myös yhä useammassa kaukolämpökohteessa mietitään vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja. Aurinkoenergian hyödyntäminen kiinteistöllä on tullut myös kannattavammaksi sähkön hintojen noustessa. Useimmilta katoilta löytyy hyvin tilaa aurinkovoimalan rakentamiselle, ja ylijäämäsähkön myymisestä verkkoonkin on saanut viime aikoina hyvän hinnan. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen tukee osaltaan kiinteistöjen hiilineutraaliuteen siirtymistä ja tuo hyötyä myös kiinteistön käyttäjien omia hiilineutraalisuustavoitteita ajatellen. Hankkeiden kannattavuutta edistää myös se, että useimpiin toteutettaviin hankkeisiin on mahdollista hakea toimitilapuolella tukea Business Finlandilta. Katselmuksiin tukea eivät kuitenkaan suuret yritykset saa.

Pakollinen paha vai rahanarvoista säästöä

Lähdetään liikkeelle siitä ajatuksesta, että tärkeintä on ensisijaisesti kiinnittää huomiota siihen, että energiaa käytetään tehokkaasti. Turhaan käytetty energia on suoraan hukkaan heitettyä rahaa. Samaan aikaan viedään osaltaan kiinteistöjen hiilineutraaliustavoitetta oikeaan suuntaan. Siitä, hyödynnetäänkö katselmuksen toimenpiteet kiinteistöllä vai jäädäänkö odottelemaan parempia aikoja, näkyy useimmiten vain suurempana lovena kiinteistön taloudessa. Todennäköisesti viime aikoina kohonneet energian hinnat ajavat kuitenkin yhä useamman kiinteistönomistajan edistämään energiahankkeita. Nämä toimet tulevat todennäköisesti osaltaan edistämään myös Suomen kansallista hiilineutraalisuustavoitetta.

 

Kirjoittaja Mari Rajaniemi työskentelee EcoReal Oy:ssä johtajana vastuualueenaan hiilineutraalisuus.

Edellinen artikkeliHack toimintamallina rohkaisi kohtaamaan aidosti ja avoimesti osin jämähtäneellä kiinteistöalalla
Seuraava artikkeli13.10.2022: Retail Arena Helsinki