Miten onnistunut hiilineutraalisuuden tiekartta laaditaan?

Suomi yhteiskuntana on siirtymässä hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuteen nopeasti sen jälkeen. Monet kaupungit, kunnat ja yritykset pyrkivät hiilineutraalisuuteen jo vuoteen 2030 mennessä. Ammattimaisista kiinteistönomistajista puolestaan yli 40 prosenttia tavoittelee hiilineutraalia energiankäyttöä vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalisuustavoitteet ovatkin jo monella tiedossa, mutta moniko on tehnyt realistisen suunnitelman tavoitteeseen pääsemiseksi?

Onnistuneen tiekartan avulla on helppo varmistaa, että toiminta on menossa haluttuun suuntaan. Onnistunut hiilineutraalisuuden tiekartta on selkeä ja rajattu koskemaan esimerkiksi vain hiilineutraalia energiankäyttöä. Ennen kaikkea se on konkreettinen: on selkeät, aikataulutetut toimenpiteet päästövaikutuksineen. Lisäksi onnistunutta tiekarttaa tarkastellaan säännöllisin väliajoin. Tiekarttaa on hyvä päivittää tarpeen mukaan ja säännöllisesti varsinkin silloin, kun hiilineutraalisuustavoite on vielä vuosien päässä. Kunnianhimoakin tiekartasta tulisi löytyä, mikäli haluaa pysyä muuttuvan maailman mukana. Vaikka päätavoite koskisi hiilineutraalia energiankäyttöä, vastuullinen toimija minimoi myös muut päästöt.

Miten hyvä hiilineutraalisuuden tiekartta sitten laaditaan? Alkuvaiheessa selvitetään lähtötilanne hiilijalanjälkilaskennan avulla. Laskennan tulokset analysoidaan ja esitetään selkeästi, jotta kokonaiskuva hahmottuu oikein ja tulosten hyödyntäminen tiekarttatyöskentelyssä helpottuu. Alkuvaiheessa myös asetetaan hiilineutraalisuustavoite rajauksineen, ellei tavoitetta ole jo asetettu. Monesti painetta tavoitteenasettamiseksi tulee eri sidosryhmiltä, toisaalta tavoite voi tulla esimerkiksi Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksesta.

Kun hiilineutraalisuustavoite on selvillä, seuraavassa vaiheessa selvitetään ne keinot, joiden avulla päästään askel askeleelta kohti hiilineutraalisuustavoitetta. Kiinteistöjen hiilineutraalissa energiankäytössä päästöjä vähentäviä toimia ovat energiatehokkuuden parantaminen, vähäpäästöiset lämmitysratkaisut, oman uusiutuvan energian tuotanto sekä vähäpäästöisen ostoenergian hankinta.

Aivan kaikkien päästöjen nollaaminen on usein vaikeaa, jolloin päästökompensaatio on viimeinen keino hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Siinä on hyvä muistaa, että on tärkeää perehtyä projekteihin, joissa kompensaatiot tuotetaan, selvittää niiden kompensointilogiikka, tutustua dokumentaatioon ja tehdä kriittinen arvio kompensoinnista. Päästökompensaatio on alana uusi ja kehittyvä.

Erityisesti kun puhutaan rakennuksista, hiilineutraalisuuden tiekartan laatiminen vaatii usein ympäristö- ja energia-alan osaamisen yhdistämistä. EcoRealilta nämä asiantuntijat löytyvät saman katon alta. Kuten muitakin haasteita, myös tulevaisuuden hiilineutraalisuutta ratkotaan parhaiten yhdessä.

Kirjoittaja Lilli Lehtinen toimii EcoReal Oy:ssä vastuullisuusasiantuntijana.

 

 

 

 

 

 

 

Edellinen artikkeliLehtileikkeet: Kojamon kalliin pilvenpiirtäjän asunnoista liki puolet vuokrattiin kahdessa viikossa
Seuraava artikkeliInvestoimassa isosti? Oletko osannut huomioida väestön liikkumisen oikein?