Miksi talouden hyvä kasvu ei näy toimitilarakentamisessa?

Uunituoreiden tilastotietojen mukaan uudistalonrakentamisen lupamäärä laski viime vuoden viimeisellä neljänneksellä kuusi prosenttia vuotta aiemmasta. Asuinrakentamisen lupamäärä kasvoi reilun 20 prosenttia. Väheneminen aiheutui muusta kuin asuinrakentamisesta, mikä väheni 17 prosenttia. Mistä on kyse?

Toimitilapuolen heikko loppuvuoden kehitys tuli varmaan useimmille yllätyksenä. Pelkän viimeisen neljänneksen sijaan on kuitenkin syytä tarkastella koko viime vuoden kehitystä ja kuvata millä tasolla rakentaminen on eri alaryhmissä.

Koko toimitilarakentamisen aktiviteetti on ollut korkealla jo muutaman vuoden (Redi, Tripla, sairaalat, sellutehdas…), joten hyvä lähtötilanne huomioiden parantuneiden talousnäkymien vaikutukset jäävät normaalia noususuhdannetta vähäisemmiksi.

Toimitilapuolella loppuvuoden lupien miinukset syntyivät hoitoalan ja kokoontumis-, teollisuus- ja varastorakennusten reippaasti vähentyneistä rakennusluvista. Myönteisimmin toimitilarakentamisen ryhmissä kehittyivät koko viime vuonna toimistorakennukset sekä opetus- ja liikenteen rakennukset.

Toimistorakentamisen määrä on noin kaksinkertaistunut vuoden 2016 alun jälkeen. Lähtötaso oli matala ja tälläkin hetkellä määrä on noin puolet vuosien 2007 ja 2008 huipputasosta. Liikerakentamisessa on sama tilanne kuin toimistorakentamisessa. Nykyinen määrä on noin puolet finanssikriisiä edeltäneestä määrästä.

Tilanne Suomessa on sama kuin useimmissa Euroopan maissa. Tuolloin rakennetut hankkeet tyydyttävät tilatarpeita vieläkin. Tilojen käyttöasteet ovat edelleen matalalla, joskin parantuneet. Keskeinen asia liikerakentamisessa on myös kaupan rakennemuutos verkkokaupan suuntaan. Vaikka talous kehittyy nyt hyvin koko Euroopan alueella, kasvu on pientä sekä liike- että toimistorakentamisessa. Nykyistä tasoa voi kuitenkin kuvata melko hyväksi. Lamalukemista on noustu jo useita vuosia sitten.

Sairaaloiden suuren miinusten taustalla oli todella suuri lupamäärä vuotta aiemmin. Sairaaloiden rakentaminen on tulevan soten vauhdittamana tuplaantunut muutamassa vuodessa ja uusia käynnistyy edelleen, mutta ei enää viime vuosia vastaavasti.

Kokoontumisrakennustenkin nykyinen määrä on korkea ja koko vuoden lupakertymä oli selvästi plusmerkkinen. Varastorakentaminen on myös hyvässä vauhdissa oleva ryhmä. Määrä on kaksinkertaistunut vuosina 2016 ja 2017 ja suuri miinus loppuvuonna 2017 on peräisin hyvin suuresta vertailuarvosta 2017 (kaupan varasto Järvenpäässä). Vilkkaan varastorakentamisen taustalla ovat muun muassa kasvavan verkkokaupan edellyttämän tehokkaan logistiikan tuomat vaatimukset.

Teollisuusrakentamisessa lupakehitys oli miinuksella jokaisella neljänneksellä viime vuonna ja koko vuoden lupasaldo oli tasolla -20 prosenttia. Teollisuusrakentamisen määrä on matalla tasolla erityisesti verrattuna vuosiin 2007 ja 2008, mutta myös koko 2010-lukuun.

Suunnitteilla on useita suuria ja eri tyyppisiä teollisuushankkeita. Teollisuuden oleellisesti ja laaja-alaisesti parantunut kysyntätilanne kääntää rakentamiskehityksen plussalle tänä vuonna. Teollisuusrakentaminen jakaantuu monia muita rakennustyyppejä tasaisemmin eri puolille Suomea.

Koulujen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rakentaminen on ollut vilkasta viime vuosina. Aloitusten huippu oli vuonna 2016 ja hankkeita rakennettiin aktiivisesti viime vuonna. Rakennuslupamäärä kääntyi alamäen jälkeen uudelleen kasvuun viime vuoden jälkipuoliskolla, mutta aloitusmäärä jäi miinukselle koko vuotta ajatellen.

Liikenteen rakennusten tekemistä vauhdittavat muun muassa Länsimetron jatkon asemien, Helsinki-Vantaan uusien tilojen, matkakeskusten ja pysäköintitilojen rakentaminen.

Kirjoittaja Pekka Pajakkala on Forecon Oy:n johtava neuvonantaja.

Forecon Oy on puolueeton ja riippumaton rakennus- ja kiinteistömarkkinoiden asiantuntijayritys. Forecon on Suomen jäsen EUROCONSTRUCT-asiantuntijaverkostossa ja järjestää EUROCONSTRUCT-konferenssin Helsingissä kesäkuussa 2018. Konferenssi käsittelee Euroopan talouden ja rakentamisen näkymiä vuoteen 2020.

Edellinen artikkeliKäytännönläheinen vastuullisuusraportti herättää mielenkiintoa
Seuraava artikkeliEspoo suunnittelee 9 500 asukkaan asuinaluetta Kaitaa – Iivisniemen alueelle