Kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentämiseen pystytään erittäin hyvin hyödyntämään erilaisia lämpöpumppuratkaisuja. Niiden käyttöä rajaavat kuitenkin tietyt tekijät, joita käytiin läpi blogin ensimmäisessä osassa (kts. täältä). Lämpöpumppuratkaisujen äärellä jatketaan myös blogin toisessa osassa, kun katseet käännetään kannattavuuteen sekä teknisiin haasteisiin.
Taloudelliset huomiot:
💰 Lämmitysenergian ja sähkön hinnan suhde – tämä on taloudellisen kannattavuuden kannalta homman a ja o. Mitä kalliimpi lämmitysenergia ja mitä halvempi sähköenergia, sitä kannattavampi investointi luonnollisesti on. Tässä on syytä huomioida myös perusmaksut kaukolämpö- ja kaasulämmitteisissä kohteissa, sillä niistä tulee yllättävän iso osa lämmityskustannuksista.
💰 Sähkön hinnan vaihtelut: Vuosi 2022 tullaan varmasti muistamaan ajoittain pilviin kohonneina sähkön spot-hintoina. Onneksi vuoden 2023 alkupuoli on jo osoittanut tilanteen tasautumisen merkkejä, ja sähkön hintojen futuurit ovatkin laskeneet roimasti viime vuodesta. Kannattavuutta tarkastellessa ei siis kannata tarkastella pelkästään viime vuoden pilvissä hipovia sähkön hintoja, vaan esimerkiksi tehdä kannattavuusskenaarioita erilaisilla sähkön hinnoilla.
💰 Viime vuonna voimaan tulleen lakimuutoksen myötä suuret lämpöpumppulaitokset (yli 500 kW) ovat oikeutettuja alempaan sähköveroluokkaan (https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/valmisteverotus/sahkovero). Tästä on mahdollista saada lisäporkkanaa lämpöpumppuinvestoinneille!
Jäähdytys / kiinteistön hukkalämpö:
❄️Lämpöpumppuja pystyy hyvin hyödyntämään myös kiinteistöjen jäähdytykseen. Maalämpökenttään pystyy varaamaan kiinteistön hukkalämpöä, mikä omalta osaltaan pienentää myös vaadittua kaivomäärää. Mikäli kiinteistössä on vedenjäähdytyskone hajonnut tai se on teknisen käyttöikänsä päässä, on erittäin suositeltavaa tarkastella mahdollisuutta sen uusimiseksi ilma-vesilämpöpumpulla. Tällöin lämpöpumppua pystytään hyödyntämään kiinteistön jäähdytyksen lisäksi myös lämmitykseen.
❄️Mikäli lämpöpumput kiinnostavat ja tiedät kiinteistössäsi lämmönjakokeskuksen/kattilan olevan teknisen käyttöikänsä päässä, kannattaa lämpöpumppuratkaisun kannattavuus tarkastella ennen nykyisen järjestelmän uusimista. Kannattaa myös muistaa, että mikäli lämpöpumpulla vähennetään fossiilisten polttoaineiden kulutusta, on investoinnille toimitilakiinteistöissä voinut saada energiatukea Business Finlandilta (https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/energiatuki).
Tekniset haasteet, jotka vaikuttavat taloudelliseen kannattavuuteen:
🛠️ Yleisimmät tekniset huomioitavat tekijät lämpöpumppuratkaisuissa eivät välttämättä ole esteitä järjestelmän rakentamiselle, mutta nostavat kyllä investointikustannuksia.
🛠️ Sähköpääkeskuksen ja tonttikaapelin riittävyys on usein lämpöpumppuratkaisuissa vastaan tuleva asia, mikä saattaa nostaa investointikustannuksia. Kapasiteetin arviointi vaatii ammattiosaamista ja selvittelyä, etenkin mikäli sähkösuunnitelmat eivät ole aivan ajantasaisia. Mikäli alkuperäisestä lämmitysmuodosta halutaan kokonaan eroon, on maalämpöpumpun osalta sähköjärjestelmän kapasiteettivaatimus ilma-vesilämpöpumppujärjestelmää pienempi, sillä ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä toimii käytännössä suoralla sähkölämmityksellä kovimmilla pakkasilla.
🛠️ Korkeat lämmitysverkostojen mitoituslämpötilat vaikuttavat lämpöpumppuratkaisuiden kannattavuuteen. Lämpöpumput toimivat sitä paremmalla hyötysuhteella, mitä matalampilämpötilaista vettä ne tuottavat. Tämä voi osoittautua haasteeksi etenkin joissain vanhemmissa kiinteistöissä ja kiinteistöissä, joissa on öljy-/kaasukattila.
🛠️ Tilan tarve nousee myös usein esille lämpöpumppuratkaisuissa. Tilan tarve on maalämpöratkaisuilla suurempi kuin ilmavesilämpöpumpuilla. Tilaa järjestelmissä vie itse lämpöpumppujen lisäksi myös puskuri- ja käyttövesivaraajat. Tilan tarpeesta voidaan myös puhua maalämpökaivojen sijoittelun suhteen ja usein etenkin kaupunkialueilla tilanne voi olla se, ettei tontilla ole tilaa riittävän suurelle määrälle maalämpökaivoja, jotta kiinteistö saataisiin irrotettua kaukolämmöstä. Tällöin ratkaisuna voi olla esim. poistoilman hyödyntäminen lämpöpumpun energialähteenä ja/tai ylimäärän lataaminen maaperään, jolloin kaivometrimäärää saadaan pienennettyä. Vaihtoehtona on toki myös ns. syvälämpökaivot, jotka porataan jopa 1000–3000 metrin syvyyteen. Syväkaivot mahdollistavat suuremman energiamäärän saannin myös pienemmältä tonttialalta.
🛠️ Ilma-vesilämpöpumpun kannalta teknisiä rajoitteita tulee yleensä sen osalta, että järjestelmän ulkoyksikölle ei löydy hyvää paikkaa. No mikä sitten olisi hyvä paikka? Optimaalinen sijainti olisi heti lämmönjakohuoneen ulkopuolella, tasaisella, kantavalla ja routimattomalla alustalla, missä on lähellä viemäröintimahdollisuus eikä sähköpääkeskukseenkaan olisi pitkä matka. Käytännössä eipä tuollaisia paikkoja juuri ole, mutta ei se ole vielä este järjestelmän rakentamiselle. Hyvällä suunnittelulla pyritään löytämään ulkoyksikölle mahdollisimman hyvä sijainti, missä investointikustannukset olisivat mahdollisimman alhaiset, mutta se olisi myös helposti huollettavissa ja suojassa ilkivallalta ja esim. ajoneuvojen törmäyksiltä.
🛠️ Ilma-vesilämpöpumpun osalta voidaan myös tarkastella sen hyödyntämistä pelkästään ilmanvaihdon lämmitykseen. Tällöin sijoituspaikka on yleensä kiinteistön vesikatolla ja tällöin tulee tarkastella myös katon kantavuus. Ilma-vesilämpöpumppu on oiva peli lämmityskustannusten leikkaamiseen ilmanvaihdon osalta etenkin kohteissa, joissa ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenotot eivät ole kovin tehokkaat (esimerkiksi neste-LTO).
Kirjoittaja Hanna Stammeier työskentelee EcoReal Oy:ssä johtavana energia-asiantuntijana.
