Kuka vastaa kiinteistön turvallisuudesta – vuokralainen, omistaja vai asiakas?

Kiinteistöjen turvallisuutta ohjaa useampikin laki ja asetus ja onkin monesti hieman epäselvää ihan ymmärrettävistä syistä, kenen vastuulla mikäkin turvallisuuteen liittyvä toiminto on. Kiinteistön jokaisella toimijalla on oma tärkeä roolinsa terveiden ja turvallisten tilojen ylläpidossa. Vastuu turvallisuusasioista lankeaa niin omistajalle, ylläpitäjälle, vuokralaiselle kuin satunnaiselle kiinteistön käyttäjälle.

On väärin tuudittautua ajatukseen siitä, että omistaja pitää kiinteistön terveellisenä ja turvallisena riippumatta siitä, mitä toimijat kiinteistössä tekevät. Voinemme todeta jo heti alkuunsa, että turvallisuus on kaikkien kiinteistön osapuolten vastuulla osittain jopa lähes tasapuolisesti. Kiinteistön teknisen paloturvallisuuden ylläpidon vastuu on toki omistajalla ja usein sitä myöden manageriyhtiöllä, mutta lopulta tekniikan mielekkyydessä ja sen toimivuudessa on kyse kuitenkin sen oikeanlaisesta käytöstä. Kiinteistön ylläpito vastaa siitä, että automaattinen paloilmoitinjärjestelmä on ajantasaisesti huollettu ja tarkastettu, väestönsuojan tiiveyskokeet on tehty määräajoin tai erilaiset palo-osastot pysyvät tiiviinä. On kuitenkin ylläpidon tekemisen ulkopuolella, jos remonttiliike vastoin ohjeita jättää savuilmaisimia irti kytkemättä ja aiheuttaa turhia hälytyksiä järjestelmästä.

Viranomaistarkastusten osalta huomioitavaa:

  • Kiinteistön pelastussuunnitelma on ajan tasalla ja mielekäs
  • Alkusammuttimet tarkastettu kahden vuoden välein
  • Pikapalopostit tarkastettu yhden vuoden välein
  • Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä tarkastettuna kolmen vuoden välein
  • Hissit ja nosto-ovet kunnossa ja tarkastettu kahden vuoden välein
  • Palokatkot kiinteistössä ajan tasalla ja tarkistettuina
  • Kiinteistöpäälliköllä tai isännöitsijällä oltava tieto tehdyistä tarkastuksista

Turvallisuus on pääasiassa tunne. Teknisten järjestelmien, informaation ja koulutuksen avulla voidaan vaikuttaa nimenomaan eniten tähän mainitsemaani käyttäjien turvallisuudentunteeseen. On toki tärkeää, että kiinteistö on lainmukaisesti ja paperilla paloteknisesti kunnossa. Hyvä on kuitenkin ymmärtää, että turvallisuus tehdään käyttäjistä lähtöisin ja käyttäjille. Palohälytystilanteessa on aivan yhdentekevää, onko kiinteistön poistumistieopasteen kunnossa vai eivät jos käyttäjät eivät osaa niitä lukea ja toimia ohjeen mukaan. Turvallisuus on siis kaikkien kiinteistön käyttäjien asia.

Hyvä malli kiinteistön hyvästä turvallisuustasosta voisi olla vaikka seuraavanlainen:

  • Omistaja pitää kiinteistön paloteknisesti kunnossa (avainasemassa ylläpito ja huolto)
  • Omistaja tarjoaa turvallisuuteen ja turvallisuuskoulutukseen liittyvää materiaalia vuokralaisille tasaisesti pitkin vuotta.
  • Omistaja järjestää koulutuksia kaikille käyttäjille kerran pari vuodessa (poistumisharjoitukset, alkusammutus, turvallisuuskävelyt, ensiapu yms.)
  • Vuokralainen ja työntekijät ovat tutustuneet pelastussuunnitelmaan ja ylläpitävät tietoansa kiinteistön turvallisuusasioista tasaisin väliajoin.
  • Omistajan, käyttäjän ja ylläpidon välillä vallitsee tehokas ja luonteva vuoropuhelu turvallisuusasioista.
  • Vuokralainen kouluttaa työntekijöitänsä aktiivisesti kiinteistön turvallisuusasioissa ja yleisissä turvallisuustaidoissa.
  • Kaikki kiinteistön käyttäjät pitävät liikkuessaan ja työskennellessään silmät, nenän ja korvat auki ja ilmoittavat ylläpidolle mahdollisista poikkeavista havainnoistaan.

Lopuksi lyhyt aiheen avaus vielä väestönsuojista. Erilaisiin poikkeusoloihin ja arjen häiriötilanteisiin varautuminen on Suomessa järjestetty niin, että kansalaisilla, kunnilla ja valtiolla on kaikilla omat roolinsa. Kansalaisen tulee kyetä elämään elämäänsä lähes normaalilla tasolla 72 tuntia, kunnan pitää pystyä tarjota apuaan kuntalaisille 72 tunnin kuluessa ja valtio varautuu tarjoamaan apunsa tästä eteenpäin. Äärimmäisessä tilanteessa väestönsuojat tarjoavat suojaa niin sirpaleita kuin myrkyllisiä kaasujakin varten. Väestönsuojissa on hyvä muistaa, että todennäköisesti väestönsuojanhoitaja ei ole suojaa laittamassa käyttökuntoon silloin kun sen aika on. Suojan käyttökuntoon laittaminen jää lähes varmasti kyseisessä tilanteessa suojan piirissä olevien käyttäjien vastuulle. Onkin siis ihan syytä oman kotivaran lisäksi tutustua väestönsuojan käyttökuntoon laittamiseen edes teorian tasolla.

Väestönsuojien osalta muistettavaa:

  • Suojan laitteet ja varusteet tarkistetaan kerran vuodessa
  • Tiiveyskoe tehtynä kymmenen vuoden välein
  • Suoja tulee olla käyttöönotettavissa 72 tunnin kuluessa
  • Potentiaaliset suojan käyttäjät pidetään tietoisina suojasta ja sen käytöstä
  • Vaikka varusteissa olisi puutteita eikä kukaan osaa ottaa ilmanvaihtokonetta käyttöön, voi suojaa silti käyttää välittömästi mm. sirpalesuojana

Turvallisuuden tunne on parhaimmillaan silloin kun turvallisuutta käsitellään päivittäin ja turvallisuuteen liittyvistä aiheista keskustellaan avoimesti ja jatkuvasti. Tällöin poikkeustilanteessa toimiminenkin on suurella todennäköisyydellä helppoa ja luontevaa.

Colliersilla terveysturvalliset palvelut kuuluvat osaksi kiinteistön ylläpitoa. Meillä seurataan aktiivisesti ja kootusti kiinteistöjen turvallisuustilannetta niin lainsäädännön näkökulmasta kuin käyttäjien turvallisuudentunteen osaltakin. Colliersin ylläpidossa voit varmistua siitä, että viranomaistarkastukset on hoidettu ajallaan, kiinteistöt ovat sisäilmaltaan raikkaita ja vuokralaiset ovat turvallisuustietoisia. Terveellinen ja turvallinen kiinteistö on vuokramarkkinoilla ehdottomasti kiinnostava.

Kirjoittaja Ilkka Taivassalo toimii Health & Safety Managerina Colliersilla. Hänen erikoisosaamisalaansa on kiinteistöjen turvallisuus. Tutustu Colliersin palveluihin osoitteessa www.colliers.com/fi.

 

 

 

 

 

 

Edellinen artikkeliHelsingin Mellunkylään asuinalue 2000 asukkaalle
Seuraava artikkeliLehtileikkeet: Entinen sairaanhoito-opisto Helsingin Meilahdessa muuttuu asunnoiksi