Kosteusvauriot historiaan korjaussuunnittelulla – kolme vinkkiä kiinteistönomistajalle

Useimpien peruskorjattavien rakennusten kosteusvauriot voidaan poistaa korjaamalla. VR:n vanhan pääkonttorin vaurioitunut vesikatto vaati korjaussuunnittelulta paljon.

Kosteusongelmat voidaan myös ehkäistä kohtalaisen yksinkertaisin toimin.

Tarkka kosteudenhallinta ehkäisee piilevät ongelmat

VR:n vanhan pääkonttorin peruskorjauksessa on kosteudenhallinnan näkökulmasta erityispiirteitä. Rakennuksen uuden osan on toimittava vanhan rakennuksen kanssa myös kosteusteknisesti, joten vesikattojen, julkisivujen ja alapohjien liitokset osien välillä vaativat huolellista suunnittelua. Kohteeseen tehdään lisäksi hyvin paljon uutta talotekniikkaa, jota varten on mietittävä uusia kanavareittejä.

Meillä ei ollut tarkkaa tietoa kaikesta siitä, mitä esimerkiksi vanhojen välipohjarakenteiden sisällä oli. Siksi työ vaati paljon suunnittelua vielä toteutusvaiheessakin.

Kosteudenhallinta on avaintekijä aina kun avataan vanhoja rakenteita. Vesi ei korjauksen aikana saa päästä kulkeutumaan sellaisiin paikkoihin, missä se voisi vaurioittaa korjattavan rakennuksen säilytettäviä osia. Muussa tapauksessa korjauksella voidaankin saada aikaan piileviä kosteusongelmia.

Vanha rakennustyyli vaatii yksityiskohtien hallintaa myös kosteuden osalta

VR:n pääkonttorin korjausurakassa arkkitehtuurisuunnittelu kunnioittaa alkuperäistä Eliel Saarisen suunnittelemaa tyyliä. Se tarkoittaa, että ns. vakioratkaisut ovat poissuljettuja. Uudisosaan rakennetaan esimerkiksi tyylikäs julkisivu uritetusta betonista, ja peltinen rimasaumakatto uusitaan täysin vanhan mallin mukaisesti.

Monimuotoinen ja monimutkainen julkisivu vaatii tarkkuutta yksityiskohtien osalta myös kosteudenhallinnassa.

Suunnittelukuvia tehdään enemmän kuin tavallisesti ja niitä hiotaan yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Näin varmistetaan, että erikoisimmatkin paikat saadaan toteutettua kosteusvaikutusten kannalta järkevästi ja toimivasti.

Haastavuudesta huolimatta hanke on ollut erittäin palkitseva. Tässä työssä erityisen motivoivaa on se, että kyseessä on hyvin kaukana tavanomaisesta oleva, kansallinen monumentti. Se on koko homman suola. Mukana on paljon erityisiä ratkaisuja, esimerkiksi pyöreitä muotoja, jotka ovat hyvin työläitä sekä suunnittelun että toteutuksen näkökulmasta. Se palkitsee, kun suunnitelmat valmistuvat.

Kolme vinkkiä arvokiinteistön omistajalle kosteudenhallintaan

Kukin hanke kerryttää aina osaamista. Arvokiinteistöjen kosteudenhallinnasta oppii parhaiten osallistumalla niiden korjaamiseen. Tässä Sihvon vinkit kaikille arvokiinteistöjen omistajille:

  1. Varaa tarpeeksi resursseja kosteudenhallintaan.
    Kiinnitä huomiota kosteudenhallintaan jo hankesuunnitteluvaiheessa. Varmista, että hankkeeseen on kiinnitetty pätevä kosteudenhallintakoordinaattori joko hankeorganisaation ulkopuolelta tai esimerkiksi osana rakennesuunnittelun toimeksiantoa.
  2. Varmista, että kaikki osapuolet ovat aktiivisia kosteudenhallinnan suhteen.
    Tätä ei voi oikeastaan pitää liikaa esillä.
  3. Kirjaa konkreettiset tavoitteet sopimukseen.
    Kaikkein tärkein vaihe kosteudenhallinnassa on hankkeen aloittaminen. Tällöin asetetaan tavoitteet ja suuntaviivat sekä suunnittelu- että toteutusvaiheelle. Vaatimusten asettaminen ja niistä kiinni pitäminen on kaikkein tärkeintä. Vaatimukset on kirjattava myös sopimuksiin.

Mietityttääkö arvokiinteistön peruskorjaus ja kosteudenhallinta? Kurkkaa palvelumme https://www.ains.fi/palvelut/kosteudenhallinta/  ja ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!

Kirjoittaja Joonas Sihvo on korjausrakennesuunnittelun projektipäällikkö, jonka erityisalaa on kosteudenhallinta.

Kosteudenhallintakoordinaattorina toimiva Sihvo tietää, miten kosteuden haitalliset vaikutukset ehkäistään peruskorjauksen yhteydessä.