Tutkimuksemme mukaan jo 75 prosentissa suomalaisyrityksistä on asetettu kiinteistöille ympäristövastuullisuustavoitteita. Lähes jokainen yritys kuitenkin koko tavoitteiden saavuttamisen haastavaksi. Millaisia toimenpiteitä kiinteistöissä pitäisi tehdä, kun kaikki helpoimmat toimenpiteet on jo tehty?
Kiinteistöpäättäjät ovat viime kuukausina olleet melkoisessa ristitulessa. Pörssisähkön hintahuiput ovat luoneet painetta nopeisiin toimenpiteisiin, joissa operatiivisia päästöjä saadaan leikattua. Samalla paine kehittää kiinteistöjen ympäristövastuullisuutta on suuri, kun sekä käyttäjät että lainsäätäjät vaativat jatkuvasti konkreettisia tekoja vastuullisuuden edistämiseksi.
Tahtotila on selkeä: kolme neljäsosaa haastattelemistamme Suomen top 500 -yrityksen ja Caverionin asiakkaiden kiinteistöpäättäjistä kertoi, että yrityksessä on asetettu tavoitteet kiinteistöjen ympäristövastuullisuudelle. Samaan aikaan 74 % vastaajista kertoi tavoitteiden saavuttamisen tiellä olevan haastavaa.
Mitkä ovat suurimmat esteet vastuullisuuden tiellä?
Kyselyn vastaajien mukaan suurimmat haasteet liittyivät investointien kannattavuuteen, investointirahoituksen hankkimiseen, muuttuvaan sääntelyyn ja osaajapulaan.
Vuoden 2022 tapahtumat ovat eittämättä vaikuttaneet investointien kannattavuuteen. Korot ovat nousseet ja voivat nousta jatkossakin. Inflaatio on iskenyt myös kiinteistötekniikkaan ja rakennusmateriaaleihin. Materiaalien saatavuuskin on välillä kysymysmerkki. Toisaalta kohonnut sähkönhinta tekee energiahankkeista entistä houkuttelevampia.
Sääntely muuttuu, mutta muutokset voivat myös olla kiinteistönomistajan puolella. Tuleva kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, eli EU-taksonomia, tuo uusia raportointivaatimuksia, mutta se voi myös auttaa edullisemman investointirahoituksen hankkimisessa.
Osaajapula on ymmärrettävää, sillä kiinteistöjen vastuullisuuden kehittäminen vaatii monialaisuuta: syvää teknistä osaamista ja ison kuvan visionäärisyyttä. Tässä kannattaa hyödyntää kumppaneita, joiden tiimeissä on erikoisosaajat jokaiseen vaadittuun tarpeeseen.
Miten haasteista selvitään, eli mitä tehdä, kun kaikki helpot toimenpiteet on tehty?
Ärsyttävän yksinkertainen vastaus on, että toteutetaan vaikeimmat toimenpiteet. Suuret muutostyöt, kuten jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien muutokset ja muut hankkeet tietysti maksavat, mutta onneksi kaikkia energiaviisautta edistäviä toimenpiteitä ei tarvitse tehdä kerralla.
Järkevä etenemismalli on kolmivaiheinen:
- Pitkän aikavälin tiekartan laatiminen ja tavoitteiden asettaminen
- Jatkuva energiajohtaminen ja etähallinta toiminnan optimointiin
- Energiahankkeet merkittävimpien säästöjen toteuttamiseksi.
Ensiksi luodaan konkreettinen pidemmän aikavälin tiekartta tulevista muutoksista, joita tavoitteeseen pääseminen vaatii. Tiekartan avulla voidaan budjetoida vuosittaiset investoinnit hyvissä ajoin. Toimenpiteet aloitetaan sieltä, jossa niiden vaikutus on suurin, esimerkiksi kaikkein eniten päästöjä tuottavista kiinteistöistä. Tiekartan laatimisen ja sen toteuttamisen voi tietysti ostaa myös palveluna.
Toiseksi kiinteistöjen toimintaa lähdetään systemaattisesti johtamaan energiatehokkuustavoitteiden mukaisesti. Jatkuva seuranta varmistaa, että kiinteistön tekniikkaa ajetaan mahdollisimman energiatehokkaasti – tietysti olosuhteista tinkimättä. Edistynyt analytiikka mahdollistaa myös uusien säästökohteiden löytämisen. Kiinteistöt myös liitetään etähallintaan, jolloin suureenkin kiinteistösalkkuun voidaan tehdä energiatehokkuuden kannalta olennaisia ohjauksia kustannustehokkaasti – ilman erillisiä vierailuja kiinteistöissä.
Kolmas vaihe on energiahankkeiden konkreettinen toteutus tiekartan ja tavoitteiden mukaisesti. Teknologian kehitys tekee investoinneista jatkuvasti kannattavampaa. Niinpä sijoitetun pääoman tuottoprosentti kiinteistön oman sähkö- ja lämpöenergian tuotantohankkeissa on helposti kaksinumeroinen.
Näillä toimenpiteillä käytönaikaisia päästöjä saadaan leikattua merkittävästi. Jäljelle jäävät rakenteisiin ja rakentamiseen liittyvät kiinteät päästöt, kuten teräksen ja betonin valmistus, joiden leikkaaminen on vielä kalliimpaa ja hitaampaa. Kustannukset tulevat kokonaisuudessaan nousemaan ja tämä tietysti vaikuttaa vuokriin.
Kerroimme vaikeista toimenpiteistä ja niiden selättämisestä hiljattain NREP:n osakkaan Petri Valkaman kanssa Kiinteistöjen vastuullisuus: todelliset haasteet ovat vielä edessä -webinaarissa. Kuten webinaarin nimestä voit päätellä, isoin urakka vastuullisuusremontissa on vasta alkamassa. Tapahtuman tallenteen näet YouTubesta.
Kirjoittaja Laura Karotie työskentelee Caverion Suomi Oy:n kiinteistöjohtamisen liiketoimintajohtajana.
