Viimeisin tiede ja tutkimus, kuten tuore IPCC:n ilmastoraportti, osoittaa ettei menosuuntamme ole oikea ilmastoon tai luontoon liittyvien haasteiden ratkaisussa. Toimet ovat riittämättömiä ja liian hitaita. Jollei toimita välittömästi, päästötavoitteemme ovat yksiselitteisesti karkaamassa. Samalla ympäristöön liittyvät riskit ovat nousseet yritysten liiketoiminnan suurimmiksi ja vakavimmiksi riskeiksi, uhaten yritysten olemassaoloa ja tulevaisuuden bisnestä.
Ei tarvitse olla rakettitieteilijä ymmärtääkseen, että jotain on tehtävä. Ei kannata myöskään olla järkyttynyt, kun asioita tapahtuu. Edelläkävijäyritykset menevät kovaa kyytiä kohti nettonollaa, luontopositiivisuutta ja kiertotaloutta ja saavat siitä hyötyä. Lainsäätäjillä on myös tuhti paketti sääntelyä tulossa kaikkein hitaimmille. Hitaammin toimivia kirittää keppi, nopeampia kannustaa porkkana.
Edelläkävijät voivat hyötyä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman osana toimivasta kestävän rahoituksen luokittelujärjestäelmästä eli taksonomiasta. Sen tarkoitus on helpottaa kestävää sijoittamista. Tiedeperusteisesti määritettynä. Se antaa myös hyviä suuntaviivoja ja selkänojaa yrityksille, jotka pyrkivät tekemään hankkeitaan ja liiketoimintaansa jatkossa kestävämmin.
Taksonomian kriteerien tulkinta on kuitenkin toistaiseksi monitulkintaista ja esimerkiksi Green Building Council Finland kokoaa ajantasaista rakennus- ja kiinteistöalan toimintaa koskevia kriteerejä ja niihin liittyviä selvityksiä ja tulkintoja verkkosivuilleen.
Keskeneräisyyteen ei kannata tuudittautua, sillä taksonomia on jo täällä. Se tarkentuu jatkuvasti ja kriteerejä sovelletaan jo nyt, keskeneräisyydestä huolimatta. Esimerkiksi rahoituslaitokset soveltavat kriteerejä rahoituspäätöksissään jo nyt ja ’ei merkittävää haittaa’-keskustelut ovat arkipäivää vihreän siirtymän investointihankkeissa. Enää ei riitä, että hankkeesi on hyvä jostain näkökulmasta, vaan samalla on huolehdittava, ettei se ole haitallinen muista näkökulmista. Ja se on pystyttävä osoittamaan.
Niin uudisrakentamisessa, kuin korjausrakentamisessakin on pankin kanssa pystyttävä jatkossa keskustelemaan ilmastonmuutoksen hillinnästä, ilmastomuutokseen sopeutumisesta, vesi- ja merivarojen suojelemisesta, kiertotalouden edistämisestä, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä ja ekosysteemien ja biodiversiteettien suojelemisesta. Jos asiaa pysähtyy aidosti miettimään, on itse asiassa omituista, miten nämä aiheet on tähän saakka ohitettu käytännössä kokonaan.
Jos ympäristövaateiden osalta on toimijoilla uutta opittavaa ja ryhdistäytymisen paikka, sama pätee myös taksonomian sosiaaliseen puoleen. Jos yrityksellänne ei esimerkiksi vielä ole asianmukaisia prosesseja, joilla voitte osoittaa esimerkiksi ihmisoikeuksiin, korruptionvastaisuuteen ja veroaiheisiin liittyvän huolellisuutenne, on syytä korjata asia välittömästi. Pystytkö osoittamaan, että olet huolehtinut näistä riittävällä tavalla toiminnassasi?
Tämä juna ei pysähdy. Mitä syvemmin tunnet toimintasi ja arvoketjusi ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset ja näiden riskipaikat, sen paremmassa paikassa olet tulevaisuutta ajatellen. Pienikin virhe tai vähättelevä käytös näissä aiheissa voi aiheuttaa liiketoiminnallesi peruuttamatonta haittaa ja voit menettää asiakkaita ja hankkeita. Suosittelen pitämään silmät auki ja miettimään, muuttaako liiketoimintasi maailmaa, vai maailma liiketoimintaasi.
Green Building Council Finlandin Kiinteistöt-toimikunta on koonnut taksonomiasta usein kysytyt kysymykset, joihin kiinteistöalan asiantuntijat ovat vastanneet. Koko FAQ-listaus on ladattavissa FIGBC:n verkkosivuilta.
Kirjoittaja Antti Ruuska on Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja.
