Jokaisen helsinkiläisen lämmityksen päästöt vastaavat kuutta Thaimaan lentoa

Laki kieltää kivihiilen käytön sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2029, minkä vuoksi energiayhtiöillä on edessään haasteellinen urakka tuotantomuodon vaihtamiseksi.

Erityisen haasteellista kivihiilestä luopuminen tulee olemaan Helsingissä, missä kaukolämmöstä vielä yli 50 prosenttia tuotetaan hiilellä.

Vuonna 2018 Helsingin Energian CO2-päästöt olivat lähes 3,3 miljoonaa tonnia, mikä tekee yli 5000 kiloa per helsinkiläinen.

Kaupungin energiayhtiön vuotuiset CO2-päästöt lämmittävät yhtä paljon ilmastoa kuin, jos jokainen helsinkiläinen ajaisi vuosittain yli 30 000 kilometriä henkilöautolla tai matkustaisi kuusi kertaa edestakaisin Helsingistä Bangkokiin.

Energialähteitä tulee monipuolistaa

Mitään yksittäistä hopealuotia kivihiilestä luopumiseen ei ole olemassa, vaan muutos tulee edellyttämään merkittäviä uudistuksia sekä energian tuotantoon että käyttöön.

Kaukolämmön tuotanto tulee lyhyellä tähtäimellä siirtymään kivihiilestä biopolttoaineisiin, geoenergiaan, lämpöpumpuilla talteen otettuihin hukkalämpövirtoihin sekä vähäpäästöisempiin fossiilisiin polttoaineisiin.

Pidemmällä tähtäimellä fossiilisista polttoaineista ja kaikesta polttoon perustuvasta lämmöntuotannosta tulee siirtyä päästöttömiin ratkaisuihin, ja tämä muutos tulee edellyttämään merkittäviä investointeja nykyisten lämpökattiloiden tilalle.

Kaukolämpöyhtiöiden investointitarpeet ja päästöoikeuksien sekä energiaverojen hinnannousu aiheuttavat jatkuvaa korotuspainetta kaukolämmön hintaan, mikä tekee energiatehokkuuden parantamisesta kiinteistöjen omistajille entistä kilpailukykyisempää.

Energiankäytön vähentäminen lämmön talteenottojärjestelmillä, lämpöpumpuilla, älykkäillä lämmityksen ohjausjärjestelmillä sekä muilla taloteknisillä ratkaisuilla nopeuttaa osaltaan fossiilisista polttoaineista luopumista.

Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeintä

Kiinteistöjen energiankäytön vähentäminen energiatehokkuutta parantamalla on yksi merkittävimpiä ratkaisuja kivihiilestä luopumiseen, ja se on poikkeava myös siltä osin, että investoinnit ovat loppukäyttäjälle taloudellisesti kannattavia.

Tekemiemme selvitysten mukaan kiinteistöjen energiankäyttöä voidaan tyypillisesti vähentää 15–25 prosenttia investoinneilla, jotka ovat taloudellisesti hyvin kannattavia, eli takaisinmaksuaika on alle seitsemän vuotta ja investoinnin sisäinen korko yli 15 prosenttia. Vastaavaa tuottoa on tällä hetkellä vaikea muualta saavuttaa.

Jokaisen kiinteistön omistajan ensimmäinen askel muutokseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on teettää kohdekohtainen energiakatselmus tai hankesuunnitelma energiatehokkuuden parantamiseksi.

Energiatehokkuutta parantamalla asumisen hiilijalanjälkeä on mahdollista keventää huomattavasti lain velvoittavaa aikataulua nopeammin.

 

Kirjoittaja Antti Mäki on EcoReal Oy:n teknologiajohtaja.