Hallitse rakennushankkeesi hiilijalanjälki – viisi vinkkiä vähähiiliseen rakentamiseen

Kaikista kasvihuonepäästöistä 40 prosenttia aiheutuu rakennetusta ympäristöstä. Asiakkaat, sijoittajat ja pian lainsäädäntökin vaativat konkreettisia, hiilineutraalia rakentamista edistäviä tekoja. Hiilijalanjäljen laskenta auttaa tunnistamaan rakennushankkeen aikaiset ilmastovaikutukset ja opastaa vähähiilisiin valintoihin rakentamisessa.

Rakennetun ympäristön hiilipäästöistä jopa puolet lankeaa rakentamisen kontolle. Tähän asti rakennusalalla on keskitytty lähinnä rakennusten käytönaikaisiin päästöihin. Koko elinkaari ja rakentamisen aiheuttama hiilipiikki on jäänyt paljon pienemmälle huomiolle – vaikka juuri niihin alalla voisi eniten vaikuttaa.

Olen ollut mukana kehittämässä rakennushankkeiden hiilijalanjäljen laskentapalvelua, joka tekee näkyväksi rakentamisen elinkaaren hiilidioksidipäästöt ja opastaa rakennuttajia vähähiilisiin valintoihin. Mitä vähähiiliseen rakentamiseen tarvitaan? Ainakin nämä viisi vinkkiä kannattaa laittaa korvan taa.

1. Tunnista rakentamisen aikainen hiilijalanjälki

Hiilijalanjälkilaskelmassa kaikki rakennusprojektin ilmastovaikutukset lasketaan hiiliekvivalenteiksi (CO2-e) eli kuin ne olisivat hiilidioksidipäästöjä.

Hiilineutraaliustavoitteet on kirjattu jo lähes kaikkien suurten rakennuttajien strategioihin – myös valtioiden ja kuntien. Nyt valmisteltavaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen sisältynee rakennusten hiilijalanjälkibudjetin kaltaisia vaatimuksia, jotka ohjaavat rakennusalaa vähäpäästöiseen suuntaan. Ilmastonmuutokseen on siis herätty rakentamisessa, mutta tietoa kaivataan kipeästi lisää.

Jokainen rakennushanke voisi olla hiilineutraali. Pidän hyvin todennäköisenä, että tulevaisuudessa rakennusalallakin hiilijalanjälki voidaan vähintään puolittaa nykyisestä. Käytännössä paras tapa aloittaa on selvittää, mistä rakennuksen koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki muodostuu.

2. Laske hiilijalanjälki jo rakennusprojektin varhaisessa vaiheessa

Rakennuttajien ja kaikkien rakennushankkeessa mukana olevien kannattaisi suhtautua hiilijalanjäljen varhaiseen laskentaan samaan tapaan kuin rakentamisen kustannusarvioon. Siinä nähdään päälinjat ja voidaan arvioida, täytyykö suunnitelmia muuttaa.

Kun laskelma päästövaikutuksista tehdään jo alussa, varmistetaan, että luvuilla voidaan ohjata päätöksentekoa – kustannustietoisesti. Ohjaavasti toimivat myös projektin edetessä päivittyvät kustannuslaskelmat. Hiilisäästö on usein myös eurosäästö.

3. Optimoi hiilijalanjälki tontista käyttötarkoitukseen ja arkkitehtuuriin

Rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat mm. tontti, laajuus, perustamistapa, runkoratkaisu, arkkitehtuuri, materiaalivalinnat sekä energiajärjestelmä.

Jokainen projekti on myös hiilijalanjälkimielessä uniikki. Rakennusalalla pitäisi lisätä materiaalitietoisuutta ja ymmärrystä erilaisista suunnitteluratkaisuista.

4. Suosi vähähiilisiä materiaaleja

Eri materiaaleilla on erilaiset ympäristövaikutukset.  Esimerkiksi kahden eri tavalla tuotetun teräksen hiilijalanjäljillä voi olla moninkertainen ero. Kierrätykseen ja kiertotalouteen perustuvilla materiaaleilla on suuri hiilisäästöpotentiaali, jonka täysmääräiseksi hyödyntämiseksi tarvitaan muutosta alalla, mm. tuotekelpoisuuksien hankkimisessa.

Hiilijalanjäljen laskenta on työkalu, joka lisää tietoisuutta materiaalivalintojen merkityksestä. Kun hanketta ohjataan hiilijalanjälkitietoisesti, oppi kasvaa koko rakennuttamisen ketjussa hanke hankkeelta.

5. Käytä hiilijalanjälkilaskelmaa ruorina rakennushankkeen eri vaiheissa

Ideaalitilanteessa hiilijalanjälkilaskelma päivittyy ja täydentyy rakennusprojektin edetessä ihan kuin kustannuslaskelmat – ja toimii yhtenä päätösten perusteena.

Varhaisessa hankesuunnitteluvaiheessa hiilijalanjälkilaskelma pohjautuu kaavoitukseen sekä arvioihin massoittelusta ja runkoratkaisusta, mittasuhteista sekä geometriasta. Myös pääasialliset materiaalit ja energiajärjestelmä sekä perustamistapa ovat yleensä tässä vaiheessa selvillä. Myöhemmässä vaiheessa hiilijalanjälkeä voidaan seurata esimerkiksi tietomallin pohjalta.

Minkälainen hiilijalanjälki rakennushankkeestasi syntyy, ja miten sen voisi minimoida? Lue lisää A-Insinöörien hiilijalanjäljen laskentapalvelusta.


Kirjoittaja Liisa Jäätvuori toimii A-Insinööreissä vähähiilisen rakentamisen erityisasiantuntijana.

Jäätvuori on väitellyt tekniikan tohtoriksi rakentamistalouden alalta aiheenaan rakennuttamisen riskienhallinta.