Energiajärjestelmä kestävälle pohjalle ja samalla stoppi kustannusten nousulle? Näin yksinkertaista se on

Euroopan energiajärjestelmä on ollut geopoliittisesti kestämättömällä pohjalla, ja toimenpiteet uusiutuvaan energiaan siirtymiseksi ovat olleet hitaita. Muuttuneen maailmantilanteen vuoksi olemme kohtaamassa pitkään tavoitellun vihreän siirtymän huomattavasti nopeammin kuin ajattelimme.

Pörssisähkön uudet hintahuiput ja ensi talven mahdolliset sähkökatkot pakottavat nyt välittömiin energiansäästötoimiin, jotka samalla voivat toimia koko energiajärjestelmän uudistamisen veturina.

Pysyvä ratkaisu energiajärjestelmän ongelmiin on siirtymä hajautetumpaan energiantuotantoon, kiertotalouteen ja energian sivuvirtojen (eli hukkaenergian) hyödyntämiseen. Meidän pitää nopeasti suunnitella, investoida ja rakentaa energiainfra, joka perustuu yhteistyöhön ja kaksisuuntaiseen energiantuotantoon.

Uudessa mallissa energiankäyttäjä – esimerkiksi iso kiinteistö – voi suotuisana hetkenä olla myös energiantuottaja, joka hyödyntää reaaliaikaista kysyntäjoustoa päästöjen ja kustannusten minimoimiseksi.

Muutos vaatii uusia liiketoimintamalleja

Jotta energian kysyntäjoustoja ja sivuvirtoja voidaan hyödyntää, energiatalouden perinteinen tuottaja-ostaja-malli on uudistettava.

Uudessa mallissa tuottajan ja ostajan välinen suhde ei ole pysyvä. Se voi vaihdella ja operaattorina voi toimia kolmas osapuoli. Valmiita ratkaisuja kysyntäjoustoon ja reaaliaikaiseen energianlähteiden optimointiin on jo.

Esimerkkinä: kun sähkö on halpaa, kiinteistöä tai muita teknisiä järjestelmiä voidaan lämmittää ja jäähdyttää ajamalla lämpöpumppuja täydellä teholla. Pumpuista syntyvä ylimääräinen lämpö myydään kaukolämpöverkkoon tai pumppuja käytetään sähköntuotannon joustona. Saadut myyntituotot kompensoivat kohonneen sähkönkulutusta. Kun sähkö on kallista, turvaudutaan kaukolämpöön ja ajetaan omia lämpöpumppuja pienemmällä teholla.

Tällaisten ratkaisujen laajamittainen käyttöönotto kuitenkin vaatii kaikkien markkinatoimijoiden puhaltamista yhteen hiiliin.

Miltä uusi energiantuotantomalli käytännössä näyttäisi?

Tulevaisuuden energiantuotantomalli on vahvasti hajautettu ja sähköön perustuva. Kestävinä tuotantoelementteinä siihen kuuluu aurinko-, tuuli-, ja vesivoiman lisäksi paikallisia pieniä tuotantoyksiköitä, varastointiyksiköitä sekä kaksisuuntaista kaupankäyntiä: kysyntäjoustoa ja sivuvirtojen hyväksikäyttöä.

Hajautetun energiantuotannon mallioppilaita on jo olemassa. Esimerkiksi Osuuskauppa Arinan uusi S-Market Oulun Ritaharjussa tuottaa päästötöntä energiaa Oulun Energian kaukolämpöverkkoon. Kaupan jäähdytykseen vaadittavat kylmäjärjestelmä tuottaa hukkalämpöä, joka viedään lämpöpumppujen avulla kaukolämpöverkkoon.

Laskelmien mukaan Ritaharjun energiajärjestelmä mahdollistaa vuositasolla jopa 3 GWh kaukolämmön tuotannon. Samalla kaupan hiilidioksidipäästöt vähenevät yli 500 tonnilla, mikä vastaa noin 170 omakotitalon lämmityksessä syntyviä päästöjä. Tavoitteena on toteuttaa vastaava järjestelmä kymmeneen Osuuskauppa Arinan kiinteistöön.

Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää missä tahansa suuren jäähdytysvolyymin kiinteistössä, kuten jäähalleissa, datakeskuksissa tai logistiikkakeskuksissa. Potentiaali on siis valtakunnallisesti merkittävä.

Kestävät ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa

Energiajärjestelmämme voitaisiin muuttaa perustavanlaatuisesti. Se kuitenkin vaatisi yhteistä suunnittelupöytää kaukolämpöyhtiöiden, kaupunkien ja kuntien sekä kaupallisten tahojen kesken.

Useamman toimijan yhteistyöllä avulla voimme luoda järjestelmän, joka kestää tulevatkin talvet. Avaa keskustelu kanssamme, tulee mukaan webinaariImme ja etsitään yhdessä sopivat kumppanit.

Caverion ja Kiinteistö-uutiset järjestävät maksuttoman verkkoseminaarin aiheesta Kiinteistöjen vastuullisuus – todelliset haasteet ovat vasta edessä keskiviikkona 16. marraskuuta. Ilmoittaudu mukaan TÄSTÄ !


Kirjoittaja
Ville Tamminen on Caverion Suomi Oy:n toimitusjohtaja sekä Suomen ja Baltian alueen divisioonajohtaja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Edellinen artikkeliKojamon liikevaihto kasvoi, ”Investoinnit jäihin”
Seuraava artikkeliTäydennysrakentamista Turun ydinkeskustaan