Asuntosäätiön Esa Kankainen: Suomessa tarve valtion tukemalle omistusasuntojen tuotannolle

Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankaisen mukaan ARA-tuotanto mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon. Hänen mukaansa Suomen asuntomarkkinoilla on kuitenkin selkeä tarve myös valtion tukemalle omistusasuntojen tuotannolle.

– Asuntojen hinnat ovat niin korkeat kasvukeskuksissa, että erityisesti nuorille, mutta myös yhä useammalle keskiluokkaiselle palkansaajalle omistusasunto jää haaveeksi. Kannustaisin pohtimaan, voisiko ratkaisuna olla valtion tukemat omistusasunnot, joiden hinnat olisi rajoitettu. Näin omistusasumiseen pääsisi kiinni pienemmälläkin summalla. Tällaisille asunnoille on nyt jo tarvetta, mutta nykyiset säädökset eivät niitä mahdollista.

Valtion tukemat omistusasunnot voisivat olla yksi ratkaisu myös asuntojen väljyyden lisäämiseksi.

– Nyt haluttaisiin isompia asuntoja, mutta rahat eivät riitä toivottuihin neliöihin. Ydinkeskustoissa sijainti houkuttelee ja 25 neliön yksiöt voivat olla kysyttyjä, mutta tällaiset miniasunnot eivät voi mielestäni olla uudisrakentamisen valtavirtaa. Hyvään asuntosuunnitteluun kuuluu, että jokaiseen huoneeseen tulee luonnonvaloa suoraan ikkunasta.

– Kohtuuhintaisen asuntotuotannonhan tulee tarjota monipuolisesti asuntoja, joita suomalaiset pystyvät hankkimaan. Se on ollut Asuntosäätiön toiminnan perusta jo 70 vuotta.

ARA mahdollistaa kehityshankkeita

– ARA-tuotanto pystyy vastaamaan erittäin hyvin asukkaiden muuttuviin tarpeisiin ja antaa hyvän lähtökohdan asumisen ja asuinympäristöjen kehittämiseen, Kankainen sanoo.

Kankaisen mukaan isot, Asuntosäätiön kaltaiset yleishyödylliset rakennuttajat toimivat jo lähtökohtaisesti toisin kuin markkinaehtoiset rakennuttajat.

– Me ajattelemme asioita laajemmin kuin vain yksittäisen talon rakentamista. Olemme mukana asuinalueen tai -korttelin kehittämisessä sekä rakentamisessa jopa vuosikymmeniä.

Kankainen antaa ARA-järjestelmälle kiitosta siitä, että se mahdollistaa myös kehityshankkeita. Kankaisen mukaan tuetussa asuntotuotannossa ollaankin ehkä halukkaampia etsimään asumiseen uusia ratkaisuja kuin vapaarahoitteisella puolella.

– Hyvä esimerkki on puurakenteiset kerrostalot. Asuntosäätiölle valmistui vuonna 2019 Tapiolaan meidän ja Espoon ensimmäinen puurakenteinen kerrostalo. Se on myös Espoon ensimmäinen autoton kerrostalo. Puurakenteisia kohteita ei juuri gryndi-tuotannossa ole, Kankainen toteaa.

– Myös asumisen yhteisöllisyys ja sen mahdollistavat tilat toteutuvat tuetussa vuokra- ja asumisoikeustuotannossa paremmin kuin omistusasumisessa. Selkeät merkit näyttävät, että yhteistiloihin satsaamalla voidaan parantaa asumisen laatua joko talokohtaisesti tai, mikä sen parempaa, korttelikohtaisesti. Täytyy kuitenkin muistaa, että yhteisöllisyys ei saa olla pakotettua. Kiinteistön tulee olla viihtyisä myös yksinään viihtyvälle.

Kuvan lähde: Asuntosäätiö.

Edellinen artikkeliKoivusaaren asemakaava läpi Helsingin kaupunginvaltuustossa
Seuraava artikkeliEnergiamanageeraus ja toiminnan varmistaminen